Uskovien käsitys Jumalan luonteesta

Jumala on ilmoittanut itsestään niin, että se on synnyttänyt käsityksiä käsitysten perään ja jakautumisia jakautumisten perään. Olen kuullut tätä selitettävän ihmisen syntisellä luonnolla, mutta eikö totta ole myös se, että Jumalan olemus ja tahto ovat objektiivisestikin tarkastellen hyvin tulkinnanvaraisia?

Kuinka uskovat selittävät itselleen sen, että Jumala on ilmoittanut itsensä vaikeatulkintaisesti? Onko se Jumalan ihmiselle asettama testi, joka on läpäistävä? Jos ei uskalla hypätä tyhjän päälle, ei kelpaa Jumalallekaan?

[quote=“Nituksna, post:1, topic:1931”]Jumala on ilmoittanut itsestään niin, että se on synnyttänyt käsityksiä käsitysten perään ja jakautumisia jakautumisten perään. Olen kuullut tätä selitettävän ihmisen syntisellä luonnolla, mutta eikö totta ole myös se, että Jumalan olemus ja tahto ovat objektiivisestikin tarkastellen hyvin tulkinnanvaraisia?

Kuinka uskovat selittävät itselleen sen, että Jumala on ilmoittanut itsensä vaikeatulkintaisesti? Onko se Jumalan ihmiselle asettama testi, joka on läpäistävä? Jos ei uskalla hypätä tyhjän päälle, ei kelpaa Jumalallekaan?[/quote]

Jumalaa ei ylipäätään kohdata älyllisten päättelyjen avulla, vaan syntisenä Kristuksen, ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan eteen polvistuen.

Jumala ei ole ilmoittanut itseään vaikeatulkintaisesti. Jumala perusti Kirkon, joka kantaa ja vie eteenpäin Jumalan ilmoitusta. Tätä kutsutaan traditioksi.

On myös huomioitava, että Jumalan ilmoitua ei ole älyllinen väitelausekokoelma, vaan Jumala itse, joka tuli ihmiseksi. Jumalan nimi on Jeesus. Hän jakaa itsestään ja itseään ihmisille esimerkiksi Kirkon jumalanpalveluksissa ja pyhissä sakramenteissa.

’ “Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias ’

Kolikon toinen puoli on käsittääkseni Jumalan pyhyys. Jumala on erilainen kuin ihminen, jonkinlainen “suuri toiseus”, jota ihmisen on mahdoton täysin ymmärtää. Ja miksi muuten Jumala pitäisi niin kovaa ääntä siitä että “minä olen Herra”, jos ei olisi pienintäkään vaaraa että ihminen tottelisi Jumalan käskyjä ja ymmärtäisi niiden tarkoituksen ihan itsestäänkin ilman mitään auktoriteettiin ja selittämättömään pyhyyteen vetoamista? Jollain tavallahan se että ihminen ei näe Jumalan pyhyyden “taakse” myös suojelee ihmistä.

Kuitenkin kristityt ymmärtävät Jumalaa, kukin tavallaan. Vähän jokainen näyttää tietävän, mikä on Jumalan tahto, kirkon traditio ja Raamatun oikea tulkinta.

Esimerkiksi konservatiivien ja liberaalien käsitykset eroavat. Kumpikin osapuoli vaikuttaa olevan tulkinnassaan vilpitön. Onko tämä osa Jumalan testiä?

[quote=“Nituksna, post:1, topic:1931”]Jumala on ilmoittanut itsestään niin, että se on synnyttänyt käsityksiä käsitysten perään ja jakautumisia jakautumisten perään. Olen kuullut tätä selitettävän ihmisen syntisellä luonnolla, mutta eikö totta ole myös se, että Jumalan olemus ja tahto ovat objektiivisestikin tarkastellen hyvin tulkinnanvaraisia?

Kuinka uskovat selittävät itselleen sen, että Jumala on ilmoittanut itsensä vaikeatulkintaisesti? Onko se Jumalan ihmiselle asettama testi, joka on läpäistävä? Jos ei uskalla hypätä tyhjän päälle, ei kelpaa Jumalallekaan?[/quote]
Jumala on Paljon. Jumala on Äärettömästi. Jumalan äärettömän ylitsevuotava tuntemattomuus antautuu ihmisten intellektille jopa äärettömänä määränä symboleita, kuvia ja nimiä. Tämä johtuu Jumala omasta olemuksesta, joka on tällainen. Jumalan ymmärtäminen jatkuu aina ja ikuisesti, myös taivaassa, silloin kun Jumalaa katsellaan tästä näkökulmasta, ihmisen näkökulmasta.

Mutta kun Jumala katsoo itseään, Isä näkee Pojan ja Hengen. Kolminaisuus on pysyvä ja ikuinen, eikä se vähene eikä enene.

Miten sitten sovitetaan yhteen se, että a) ihmisen ymmärrys näkee Jumalan tuntemattomana ja siten jatkuvasti enenevällä määrällä tapoja ja nimiä ja - syynä sekä ihmisen ymmärryksen partiaalisuus että Jumalan ylitsevuotavuus - ja b) se, että Jumala on pysyvästi vain ja ainoastaan Kolminaisuus, eikä tämä muutu, mutta että tämä on meidän ymmärtämämme asia?

Vastaus on, kuten usein, Jeesus. Jeesus, lihaksitulleena Jumalan Poikana ja Sanana, on Jumalan ylitsevuotavuuden iäti suljettujen porttien takana olevasta Kolminaisuudesta maahan astunut Poika, joka on sama Sana ja Poika, joka on syntynyt ylitsevuotavuuden takana Isästä ja joka on yhdessä Isän ja Hengen kanssa kaiken tuon ylitsevuotavuuden lähde ja alku. Jumalan Poika, ylitsevuotavuuden lähde, astuu siis itse siihen jokeen, jossa hänen oman armonsa luova vaikutus virtaa, tulee kalaksi yhdessä meidän kanssamme ja paljastaa meille lähteen takana olevan lähteen, Kolminaisuuden, sellaisella tavalla, joka ei tavoita ymmärryksen oman voiman vuoksi, vaan siksi että lähde itse on sanoittanut itsensä näin.

Kolminaisuus on siis ymmärryksen ylittävä, koska se edeltää Jumalan ylitsevuotavaa hyvyyden tekoa. Ja Kolminaisuus on ymmärrettävä, koska Kolminaisuus on sitonut omalla voimallaan (ei ymmärryksemme voimalla) itsensä niihin sanoihin ja näihin ajatuksiin, joita Kristuksen opetus meille välittää. Ja vielä tarkemmin sanottuna: me ymmärrämme Kristuksen opetuksen jossain määrin ja puutteellisesti, mutta tämä puutteellisuus riittää siihen, että tavoitamme Lähteen Lähteen takana, koska Kristuksen evankeliumin kautta tuon Lähteen voima yhdistää meidät Kristukseen, joka itse on Poika, ja sitä kautta me osallistumme Kolminaisuuden Lähteen takana olevasta Lähteen salaisuudesta Kristukseen yhdistettyinä.

Ymmärrettävämmin sanottuna: kristinusko on mysteeriuskonto, jossa rituaali nimeltä kaste “liittää meidät Kristukseen”. Tämä liittäminen mahdollistaa sen, että meidän uskomme Kolminaisuuteen tavoittaa Kolminaisuuden, joka on kaiken ymmärtämisen tuolla puolen. Usko Kolminaisuuteen ei tavoita Kolminaisuutta siksi, että ymmärrys olisi kykenevä saavuttamana Kolminaisuuden, vaan siksi, että “toinen” pyhästä Kolminaisuudesta on puhunut sanoja, joista olemme päätelleet näiden sanojen “luonnollisen” merkityksen; tämä luonnollinen merkitys ei kuitenkaan riitä, vaan “Kristukseen liitettyinä” tulemme osalliseksi Hengen vaikutuksesta, joka tähän uskoon kätkeytyneenä liittää meidän jumalalliseen salaisuuteen, joka on pyhä Kolminaisuus. “Kolmas” pyhästä Kolminaisuudesta siis tulee, ja Sanan työstä erillisenä yhdistää meidät Poikaan kasteessa, ja antaa Sanan välittämälle uskolle mielen ulkopuolisen voiman tavoittaa sen kohde.

Jumalan olemuksen ylitsevuotavuus, siis kaikki ne erilaiset tulkinnat Jumalan olemuksesta, on hyvyyden lahja meille. Jumalan ymmärtäminen - jatkuvasti enenevä ymmärtäminen - on suurta lahjaa! Se antaa merkityksen kaikelle elämälle!

Jumalan Kolminaisuuden tunteminen, sen sijaan, sekin on lahja. Se ei testi. Se ei ole vaatimus. Se on lahja.

Olen tietoinen selvitykseni epäselvyydestä. Pahoittelen sitä. Sen ymmärtäminen saattaa olla helpompaa, jos jättäytyy sen poeettiseen pyörittelyyn. Myös jonkun kivan musiikin kuuntelu voi auttaa. Esimerkiksi minulle toimii https://www.youtube.com/watch?v=JcORqsEkyHE

Oikeasta opista ja tulkinnasta on helppo tehdä suuri ongelma suhteellistamalla se, mutta yhtä tärkeää on muistaa miksi oikea oppi ja tulkinta ovat niin tärkeitä: että ihminen ei pääse puolestaan testaamaan Jumalaa ja tekemään hänestä oman mielensä mukaista. Emme me ilmankaan pärjää, eikä maailmaa ole mustavalkoiseksi tarkoitettukaan. Jos ongelma on se, että maailmaan mahtuu kaikenlaista, miksi ongelma sitten olisi se mitä Raamattu opettaa siitä maailmasta.

Ja pohjimmiltaan Jumalan ja ihmisen välinen suhde on rakkaussuhde eikä mikään testi. Harmi vain, että se suhde tuntuu välillä vähän myrskyisältä. :o

Lyhyestä virsi kaunis. Ihana lause. :smiley:

Jeesus riemuitsi: “Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta, mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä olet hyväksi nähnyt.” Matt 11:25-26
Siis Jumala ilmoittaa ja Jumala myös salaa.

Onko sellaisia liberaaliteologia, jotka kertovat olevansa lapsenmielisiä? Olen kokenut heidät korostavan järkevyyttä - siis ihmisen järkevyyttä.

“Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessanne oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi.” 1Kor 1:21-25

Sleiermacher?

[quote=“Nituksna, post:1, topic:1931”]Jumala on ilmoittanut itsestään niin, että se on synnyttänyt käsityksiä käsitysten perään ja jakautumisia jakautumisten perään. Olen kuullut tätä selitettävän ihmisen syntisellä luonnolla, mutta eikö totta ole myös se, että Jumalan olemus ja tahto ovat objektiivisestikin tarkastellen hyvin tulkinnanvaraisia?

Kuinka uskovat selittävät itselleen sen, että Jumala on ilmoittanut itsensä vaikeatulkintaisesti? Onko se Jumalan ihmiselle asettama testi, joka on läpäistävä? Jos ei uskalla hypätä tyhjän päälle, ei kelpaa Jumalallekaan?[/quote]

  1. Ei meistä kukaan pysty objektiiviseen tarkasteluun.

  2. Uskomme Jumalaan vaikka emme kaikkea ymmärräkään.

[quote=“M.Wigelius, post:2, topic:1931”][quote=“Nituksna, post:1, topic:1931”]Jumala on ilmoittanut itsestään niin, että se on synnyttänyt käsityksiä käsitysten perään ja jakautumisia jakautumisten perään. Olen kuullut tätä selitettävän ihmisen syntisellä luonnolla, mutta eikö totta ole myös se, että Jumalan olemus ja tahto ovat objektiivisestikin tarkastellen hyvin tulkinnanvaraisia?

Kuinka uskovat selittävät itselleen sen, että Jumala on ilmoittanut itsensä vaikeatulkintaisesti? Onko se Jumalan ihmiselle asettama testi, joka on läpäistävä? Jos ei uskalla hypätä tyhjän päälle, ei kelpaa Jumalallekaan?[/quote]

Jumalaa ei ylipäätään kohdata älyllisten päättelyjen avulla, vaan syntisenä Kristuksen, ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan eteen polvistuen.[/quote]

Aivan! Sanoohan Jeesus:

[size=10pt]Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat. Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt. Joh. 7: 7-8.[/size]

Tässä Jeesus siis toteaa sen seikan, että meneepä hän minne tahansa ja julistaa sanomaansa kaikki vihaavat häntä, sillä lihallinen luonnollisesti äidistä ja isästä syntynyt ihminen ei voi kestää Jumalan sanoja ja tekoja vihastumatta niihin. Tällöin on vääjäämättä niin, että päättelemme me mitä tahansa Jumalasta oman viisautemme avulla me emme osu oikeaan, aivan kuten noilla juhlilla joihin Jeesus yllä viittaa (joihin hän myöhemmin meni kuitenkin ikään kuin salaa) kansa sanoi lopulta hänessä olevan riivaajan. Ainut tapa siis oppia tuntemaan hänet on se, että hän itse tekee itsensä meille armonvälineidensä välityksellä tunnetuksi ja silloin myös me tämän tuntemuksen valossa joudumme tunnustamaan itsemme syntisiksi. Se siis, että me emme tunne häntä johtuu aina meistä itsestämme.

Jumala on mysteeri.

Mysteeri hän on vain epäuskoiselle.

Mysteeri hän on vain epäuskoiselle.[/quote]

Perustele.

(Perustelua pyydän siksi, että koen sinun viitanneen siihen että minä olen epäuskoinen. Olenko vai en, siihen en ota kantaa, kiinnostaa vain se minkä tähden olen sinusta edellä mainitun vuoksi epäuskoinen)

Mysteeri hän on vain epäuskoiselle.[/quote]

Perustele.

(Perustelua pyydän siksi, että koen sinun viitanneen siihen että minä olen epäuskoinen. Olenko vai en, siihen en ota kantaa, kiinnostaa vain se minkä tähden olen sinusta edellä mainitun vuoksi epäuskoinen)[/quote]

Kyllä Jumala on Waltherillekin “ilmoitettu mysteeri”. Jumalan salattuun olemukseen meillä ei ole mahdollisuutta katsoa eikä sitä uskossakaan koskaan kokonaan ymmärtää. Kristuksessa Hän on kuitenkin ihmisyydessä ilmoittanut oman jumaluutensa niin, että voimme kohdata Jumalan itsensä, emme vain Hänen kuviaan tai vertauksia Hänestä.

Mysteeri hän on vain epäuskoiselle.[/quote]

Perustele.

(Perustelua pyydän siksi, että koen sinun viitanneen siihen että minä olen epäuskoinen. Olenko vai en, siihen en ota kantaa, kiinnostaa vain se minkä tähden olen sinusta edellä mainitun vuoksi epäuskoinen)[/quote]

Ei, en voi pitää sinua epäuskoisena, kun en edes tunne sinua. Olen toki nähnyt sinun kirjoittavan foorumille, mutta jostain syystä en ole kovin paljon kirjoituksiasi lukenut. :oops: Toteamukseni oli siis vain yleisluonteinen.

No miksei sitten Walther sanonut niin? :hmm:

Mysteeri hän on vain epäuskoiselle.[/quote]

Perustele.

(Perustelua pyydän siksi, että koen sinun viitanneen siihen että minä olen epäuskoinen. Olenko vai en, siihen en ota kantaa, kiinnostaa vain se minkä tähden olen sinusta edellä mainitun vuoksi epäuskoinen)[/quote]

Ei, en voi pitää sinua epäuskoisena, kun en edes tunne sinua. Olen toki nähnyt sinun kirjoittavan foorumille, mutta jostain syystä en ole kovin paljon kirjoituksiasi lukenut. :oops: Toteamukseni oli siis vain yleisluonteinen.[/quote]Ehkä voisi sanoa niin, että epäuskoisella Jumala on pelkkä mysteeri. Kun taas uskovaiselle Jumala on mysteeri, jonka usko voi (jotenkuten) käsittää sen tähden, että Jumala on tätä mysteeriään avannut Kristuksen lihaksitulemisessa.