Teologinen sitaattiketju

Fundamentalismi-ketjussa päästiin aika hyvään vauhtiin näiden kanssa, joten ajattelin että erilliselle ketjulle olisi tilausta. Tänne siis kaikki osuvat, nasevat jne sitaatit jotka kiteyttävät jotain olennaista kristinuskosta (tai miksei muistakin uskonnoista). Hengellisesti puhuttelevat mietelauseet sitten Rukous-puolelle.

Aloitetaan Fundamentalismi-ketjussa jo esille tulleella G.K. Chestertonilla, jolla kyllä riittää tavaraa useampaankin ketjuun.

When Christ at a symbolic moment was establishing His great society, He chose for its corner-stone neither the brilliant Paul nor the mystic John, but a shuffler, a snob, a coward — in a word, a man. And upon this rock He has built His Church, and the gates of Hell have not prevailed against it. All the empires and the kingdoms have failed, because of this inherent and continual weakness, that they were founded by strong men and upon strong men. But this one thing, the historic Christian Church, was founded on a weak man, and for that reason it is indestructible. For no chain is stronger than its weakest link.

Sitten C.S. Lewisia:

There are only two kinds of people in the end: those who say to God, ‘Thy will be done,’ and those to whom God says, in the end, ‘Thy will be done.’

Ja lopuksi suomalaista suosikkiani Pekka Yrjänä Hiltusta:

[i]Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on harjoitus.
Buddhalaisuus on ankara harjoitus.
Buddhalaisuus on ankara harjoitus persoonallisen kaikkivaltiaan Jumalan syrjäyttämiseksi.
Kun harjoittaja on tässä onnistunut, hänen on vielä omaksuttava itselleen kaikki muiden olettaman Jumalan ja kosmoksen hyvät ominaisuudet.
Kun harjoittaja on tässä onnistunut, hänen on vielä hylättävä hyvän määrittelemisen mahdollistava dualistinen ajattelu.
Kun harjoittaja on tässä onnistunut, hänen on vielä syrjäytettävä itsensä.

[…]

Kristinusko

Kristinusko on Jumalan ankara harjoitus.
Kristinusko on yhden miehen elämän hedelmä ja sen jatkuva tulkinta.
Kristinusko on identiteetti suhteessa kosmoksen luojaan ja kosmokseen.
Kristinusko on Jumalan ja ihmisten seuta.
Kristinusko on ankaran kevyt harjoitus ihmisen kokoisena pysymiseksi.[/i]

Don Colachon aforismeja englanniksi

Alkavat n. sivulta 15. Miellyttänevät ainakin room. katolisia veljiä. Itse tykkään kovasti Don Colachon ajatuksista. Tiukka äijä - juuri tuollaista otetta Suomessakin kaivattaisiin.

An English Translation of Selected Aphorisms from Nicolás Gómez Dávila, Escolios a un Texto Implícito: Selección (Bogotá: Villegas Editores, 2001)

Tuolta voi siis Scribd:n kautta ladata pdf-tiedoston, jossa on 388 sivua Don Colachon eli oikealta nimeltään Nicolás Gómez Dávilan aforismeja, joista valtaosa liittyy kristinuskoon.

Mahtava ketju.

Jatkan Chestertonilla:

When once one believes in a creed, one is proud of its complexity, as scientists are proud of the complexity of science. It shows how rich it is in discoveries. If it is right at all, it is a compliment to say that it’s elaborately right. A stick might fit a hole or a stone a hollow by accident. But a key and a lock are both complex. And if a key fits a lock, you know it is the right key. (Orthodoxy, VI Paradoxes of Christianity)

Ja Chestertonin ja Lewisin seuraajalla Peter Kreeftillä (nöyryydestä):

[i]The very first step is to try to forget about the self altogether. He [C.S. Lewis] says elsewhere that that’s the very definition of humility. Humility does not mean to have a low view of your self. It means to have no view of yourself. Having a low view of yourself is miserable–psychologists know that. And that’s also the solution to the problem of introspection. If I ask myself, how am I doing, I come out with one of three answers: well, terribly, or so-so.

If I say I’m doing well, I’m a proud, self-righteous, arrogant, self-satisfied, priggish Pharisee; if I say I’m doing lousy, I’m a miserable worm with a guilt complex and I need some psychiatry; and if i say I’m sort of fair to midland then I’m dull, wishy-washy, Charlie Brown. So what’s the solution? Don’t look at yourself. Take your temperature when you’re sick, otherwise look at other people and God. They’re much more interesting. The first step is to try to forget about yourself altogether. Your real self, your new self, will not come as long as you are looking for it. It will come only when you’re looking for Him.[/i]

Brevia et caduca sunt terrenarum gaudia voluptatum, quae ad aeternitatem vocatos a semitis vitae conantur avertere. (Leo Suuri)

Nämä nyt eivät ole ihan sataprosenttisesti sitaatteja teologeilta tai edes teologiasta, mutta liippaavat aika läheltä aihetta kuitenkin:

50 Worthwhile Quotes By Blaise Pascal

Samasta blogista löytyy myös sitaatteja G.K. Chestertonilta ja Charles Dickensiltä. Lisäksi on vielä nämä.

Tämä on minusta jotenkin hieno: “Totus Lucianum spiras, et inhalas mihi grandem Epicuri crapulam” (Koko olemuksestasi huokuu Lukianos ja henkesi haisee kovalle Epikuroksen krapulalle) -Luther Erasmukselle.

“Älkää tehkö niinkuin minä teen. Ja miettikää myös kahdesti ennenkuin teette niinkuin minä sanon.” -Eutykus

“Jeesus on Herra.” -minä.

Plagioija.

“Plagioiminen on kaiken oppineisuuden alku.” -Belgarath

[quote=“Pseudo-Genesis, post:10, topic:160”]“Plagioiminen on kaiken oppineisuuden alku.” -Belgarath[/quote]

Ai tänne käy myös aldurilaiset teologit? :smiley:

Totta kai. Tosin uskonnollisena järjestelmänä se on kyllä selkeästi pantheon-tyyppinen konteksti. Ylipäänsä muistaakseni jumaluudet ovat aika universaalisti hyväksyttyjä ko. maailmassa, joten voitaisiin puhua ehkä belgariadilaisesta teologiasta. Toisaalta kyllä sulla on ihan pointtia siinäkin, että sitten on tiettyjä painotuseroja, joista voisi ehkä käyttää nimitystä “aldurilainen teologia”; viimeksi mainittuhan painottaa tutkimusta ja oppimista. Voin sieluni silmin kuvitella jo monografian: “Eternal Life as an Opportunity for Endless Learning”… (Täytyy myös myöntää, että loppumaton oppiminen on kyllä yksi minun näkökulmistani taivaan rientoihin. Kuten on sanottu, “kirjojen tekemisellä ei ole loppua”, ei edes tämän ajan loppuessa.)

[quote=“Pseudo-Genesis, post:12, topic:160”]Totta kai. Tosin uskonnollisena järjestelmänä se on kyllä selkeästi pantheon-tyyppinen konteksti. Ylipäänsä muistaakseni jumaluudet ovat aika universaalisti hyväksyttyjä ko. maailmassa, joten voitaisiin puhua ehkä belgariadilaisesta teologiasta. Toisaalta kyllä sulla on ihan pointtia siinäkin, että sitten on tiettyjä painotuseroja, joista voisi ehkä käyttää nimitystä “aldurilainen teologia”; viimeksi mainittuhan painottaa tutkimusta ja oppimista. Voin sieluni silmin kuvitella jo monografian: “Eternal Life as an Opportunity for Endless Learning”… (Täytyy myös myöntää, että loppumaton oppiminen on kyllä yksi minun näkökulmistani taivaan rientoihin. Kuten on sanottu, “kirjojen tekemisellä ei ole loppua”, ei edes tämän ajan loppuessa.)[/quote]

Tuo lihavoitu kuvastaa myös meikäläisen haavekuvia iankaikkisesta elämästä. Tokihan tiedän, että Taivaassa kaikki on paremmin kuin koskaan osaan kuvitellakaan, mutta ei se kai estäne silti pohtimasta ja haaveilemasta… Haavekuvissani on jo vuosia ollut suuri taivaallinen kirjasto, mikä sisältää kaiken mahdollisen tiedon ja jonne voisi vain hautautua päiväkausiksi, lisäksi siellä olisivat kaikki entisaikojen pyhät, joilta voisi kysellä heidän ajatuksiaan ja tietojaan (ja minun tapauksessani kyllästyttää heidät perinpohjin esittämällä omia mukaviisaita huomioitani ja mukalaajoja tietojani). Ehkä meillä tosin ei enää Taivaassa ole tällaista tiedonjanoa, mutta ainakin nykyisessä olotilassani en osaa kaivata sellaista tilaa, vaan tietoa. :smiley:

Joo, mä odotan sitä, että pääsen vääntämään Lutherin (toivottavasti), Tuomaan, Augustinuksen ja erityisesti Dionysioksen kanssa siitä, miten asiat ovat! :smiley:

[quote=“Pseudo-Genesis, post:14, topic:160”]Joo, mä odotan sitä, että pääsen vääntämään Lutherin (toivottavasti), Tuomaan, Augustinuksen ja erityisesti Dionysioksen kanssa siitä, miten asiat ovat! :D[/quote]

Minä olen ajatellut kysyä sitten suoraan Jeesukselta, miten ne ovat.

[quote=“Eutykus, post:15, topic:160”][quote=“Pseudo-Genesis, post:14, topic:160”]Joo, mä odotan sitä, että pääsen vääntämään Lutherin (toivottavasti), Tuomaan, Augustinuksen ja erityisesti Dionysioksen kanssa siitä, miten asiat ovat! :D[/quote]

Minä olen ajatellut kysyä sitten suoraan Jeesukselta, miten ne ovat.[/quote]

Pöh, sehän on sama kuin jos lukisi dekkarin lopusta ensiksi, kuka oli syyllinen! Itse ajattelen, että Kristuksen tuonelassa saarnaaminen selittää tämänkin. Kristus saarnasi kuolleille. Kuolleet eivät uskoneet pelkkää Jeesuksen näkemistä. Kaikki eivät usko Jeesuksen saarnaakaan. Uskon, että skeptisyytemme säilyy jotenkin taivaassakin.

D

[quote=“Diakoni, post:16, topic:160”]Uskon, että skeptisyytemme säilyy jotenkin taivaassakin.

D[/quote]

Minä olen sen suhteen vähän skeptinen.

Mä oon aina ajatellut, että taivaassa saamme tietää kaiken (ainakin melkein) mutta toisaalta se ei varmaan koske vielä sitä aikaa, kun sielut ovat taivaassa, ennen ruumiiden ylösnousemusta. Onko joku mahdollisesti pohtinut tätä asiaa aiemmin?

[quote=“Sefa, post:18, topic:160”]Mä oon aina ajatellut, että taivaassa saamme tietää kaiken (ainakin melkein) mutta toisaalta se ei varmaan koske vielä sitä aikaa, kun sielut ovat taivaassa, ennen ruumiiden ylösnousemusta. Onko joku mahdollisesti pohtinut tätä asiaa aiemmin?[/quote]Minä en usko, että saisimme taivaassa tietoon esimerkiksi rumat yksityiskohdat lähimmäistemme yksityiselämästä.

Myös uteliaisuus voi olla turmiollinen kiusaus.

[quote=“Willeh, post:19, topic:160”][quote=“Sefa, post:18, topic:160”]Mä oon aina ajatellut, että taivaassa saamme tietää kaiken (ainakin melkein) mutta toisaalta se ei varmaan koske vielä sitä aikaa, kun sielut ovat taivaassa, ennen ruumiiden ylösnousemusta. Onko joku mahdollisesti pohtinut tätä asiaa aiemmin?[/quote]Minä en usko, että saisimme taivaassa tietoon esimerkiksi rumat yksityiskohdat lähimmäistemme yksityiselämästä.

Myös uteliaisuus voi olla turmiollinen kiusaus.[/quote]
Äh, tarkoitin sellaisia oikeesti kiinnostavia asioita kuin että millaista on ollut paratiisissa tai vedenpaisumuksen aikaan ja kuinka iso Goljat oli ja oliko muita jättiläisiä ja niin edelleen. Ei naapurin likaiset yksityisasiat ole kiinnostavia. Enkä usko että niitä meille paljastetaankaan. Mitäpä iloa siitä olisi ja Taivaassa on vain iloa.