Oliko Jeesus rakennuspuuseppä vai muurari? - Talonrakentaja kuitenkin

Jeesuksen aikuisiän toimista, ennen hänen ryhtymistään suureen työhönsä ihmisille ja ihmisten puolesta, on näkynyt sekä sellaisia mainintoja, että Jeesus olisi ollut rakennuspuuseppä, että sellaisia, että Jeesus olisi ollut muurari. Rakentaja kuitenkin.

Tietääkö joku enemmän asiasta?

Sinänsä taloja Nasaretissa/Jerusalemissa/ alueella yleensä, tehtiin enemmän kivistä, laastista ja savitiilistä, kuin puusta, koska puut siellä ovat harvoja, pieniä ja käkkyräisiä, pl Libanonin setrit, mutta ne ovat kaukana. Siinä mielessä, alueella toimivana rakentajana, muurari lie kuulostaa uskottavammalta?

Muurarirabbi sanotaan laulussakin. Ei siellä, puhun Nasaretista, Kapernaumista tai vaikkapa Jerusalemista paljon puusta ole tehty. Joosefin kotikin Nasaretissa on kiveä, tai se kellarikerros, joka siitä on jäljellä. Kirkko on tietenkin rakennettu päälle. Kivikasa ja seinäntyngät kivestä ovat Pietarin kodissa Kapernaumissakin. Ja vastaavasti myös synagoogat tuolta ajalta ovat kiveä. Jerusalemissa, joka on tosin monta kertaa poltettu ja vedetty maantasalle, ei tässä viimeisessäkään versiossa taida juuri puuta olla. Näkyvillä on jossain kohtaa Rooman ajan rakennelmia kaivauksissa, kaikki kiveä. Jos puuta on ollutkin, se on tuhoutunut.

Vaikka kirjaimellisesti kreikan tekton tarkoittaa rakentajaa, niin Septuagintassa se tarkoittaa puuseppää ja muunlaisista rakentajista käytetään muita nimityksiä. Jeesuksen opetukset kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät olisi kyllä houkuttelevaa tulkita sitä kautta, että Jeesus itse oli kivityömies, mutta Septuaginta painaa tässä enemmän.

[quote=“Willeh, post:3, topic:2080”]Vaikka kirjaimellisesti kreikan tekton tarkoittaa rakentajaa, niin Septuagintassa se tarkoittaa puuseppää ja muunlaisista rakentajista käytetään muita nimityksiä. Jeesuksen opetukset kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät olisi kyllä houkuttelevaa tulkita sitä kautta, että Jeesus itse oli kivityömies, mutta Septuaginta painaa tässä enemmän.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tektōn[/quote]

Jep. Mutta voi ajatella hänen olevan myös “hengellinen muurari”, sillä kaikista uskovista puhutaan kivinä. Temppeli tavallaan rakentuu kaikista uskovista, ja Herra liittää kaiken yhteen samalla tavalla kuin mitä hän oksastaessa liittää irralliset oksat runkoon.

Niin tai näin, Jeesus oli joka tapauksessa jonkinlainen raksaäijä. Fyysisen työn tekijä, joka ei varmaankaan näyttänyt ollenkaan sellaiselta kuin eurooppalaisissa alttaritauluissa.

Tekton tarkoittaa rakentajaa. Kirkkoisä Hieronymus kertoi kuitenkin, että Jeesus oli ollut myös puuseppä. Vielä yli 300 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityillä oli tallessa mm pöytä, jonka Jeeus oli tehnyt. Käsitys siitä, että Jeesus oli paitsi talonrakentaja myös puuseppä perustuu siis perimätietoon.

Omasta mielestäni pulpahti nimitys teltantekijä, rakennusammattilainen sekin, mutta se taisi ollakin Paavalin siviilititteli.

[quote=“Mauriina, post:6, topic:2080”]Tekton tarkoittaa rakentajaa. Kirkkoisä Hieronymus kertoi kuitenkin, että Jeesus oli ollut myös puuseppä. Vielä yli 300 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityillä oli tallessa mm pöytä, jonka Jeeus oli tehnyt. Käsitys siitä, että Jeesus oli paitsi talonrakentaja myös puuseppä perustuu siis perimätietoon.[/quote]Kiinnostava tieto! Tämä pöytähän esiintyy myös elokuvassa Passion of the Christ, joka onkin aivan erinomainen elokuva miltei kaikissa yksityiskohdissaan. Antaisin Hieronymoksen tiedonannolle suuren painoarvon, koska hän on niitä harvoja kirkkoisiä, joilla on ollut pääsy pyhän maan kristittyjen ja juutalaisten perimätietoon, joka meille muuten on maamerkkejä lukuunottamatta melko tuntematonta.

Apostoli Paavali oli ammatiltaan teltantekijä.

Juutalaisilla uskonnonoppineilla eli rabbeilla oli yleensäkin jokin käsityöammatti, jolla he voivat elättää itsensä. Jeesusta puhuteltiin usein Mestariksi. Mestari oli kaiketi silloinkin niin kuin nykyäänkin käsityöläismestarin tai työnjohtajan puhuttelunimi. Opetuslapset olivat eräänlaisia oppipoikia, jotka jakoivat elämänsä mestarinsa kanssa.

Ikoneja kansalle Venäläisiä painokuvaikoneja suomalaisista kokoelmista, kirjassa on ikoni, jossa Jeesus on nuorukaisena puusepän hommissa.

En tiedä, kuinka eriytyneitä rakennuspuolen hommat ovat tuohon aikaan olleet. Uskoisin kuitenkin, että ns. perusrakentamisen tasolla on voinut ihan hyvin osata sekä puurakentamisen että kivirakentamisen, koska se on nykyäänkin ihan mahdollista. Mutta sitten erikseen ovat tietysti enemmän tarkkuutta ja erikoistumista vaativat taidot. Esim. sellaisen puusepän taito, jolla pystyi tekemään vaikkapa hoviin tai ylhäisön kotiin kelpaavia huonekaluja oli jo varmasti hyvin harvinainen taito, kuten se on nykyäänkin.

Kiitoksia lukuisista valaisevista ja kiehtovista vastauksista. Rakentajan synboliikka sopii kyllä mainiosti “kirkon rakentajallekin”, ja olla kivenä siinä temppelissä, minkä Jeesus perusti Isän kunniaksi, on kaunis kuva kristityn identiteetistä.

Yksi arkinen mysteeri lisää Jeesuksesta. Olisi kiehtovaa tietää enemmän hänen elämästään rakentajana, siitä osasta, mistä Raamattu ei kerro.

[quote=“Willeh, post:8, topic:2080”][quote=“Mauriina, post:6, topic:2080”]Tekton tarkoittaa rakentajaa. Kirkkoisä Hieronymus kertoi kuitenkin, että Jeesus oli ollut myös puuseppä. Vielä yli 300 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityillä oli tallessa mm pöytä, jonka Jeeus oli tehnyt. Käsitys siitä, että Jeesus oli paitsi talonrakentaja myös puuseppä perustuu siis perimätietoon.[/quote]Kiinnostava tieto! Tämä pöytähän esiintyy myös elokuvassa Passion of the Christ, joka onkin aivan erinomainen elokuva miltei kaikissa yksityiskohdissaan. Antaisin Hieronymoksen tiedonannolle suuren painoarvon, koska hän on niitä harvoja kirkkoisiä, joilla on ollut pääsy pyhän maan kristittyjen ja juutalaisten perimätietoon, joka meille muuten on maamerkkejä lukuunottamatta melko tuntematonta.[/quote]On muuten vaikea löytää Googlen kautta vahvistusta tähän tietoon. Mistähän lähteestä löytyisi?

Se on totta, että tuolla seudulla, tuolla ajalla, rakentajamestarit yleensä hallitsivat monia lajeja, esimerkiksi sekä puu-, metalli- ja kivitöitä.

Kerrotaanhan Salomon temppelin rakennuksestakin, että mestari Huuram (1933/1938-käännös) teki myös metallivalu-, ja takomustöitä temppeliin muun ohella.

Juutalainen koulujärjestelmä on ollut mielenkiintoinen Jeesuksen aikaan. Pojat menivät kouluun seitsemän vuotiaana ja osa jatkoi pitempään koulua. Koulutus lähti kattamaan myös tyttöjä (Metsämuuronen). Tosin kaikki särkyi, kun roomalaiset laittoivat paikat hajalle. Esimerkiksi Saul (Paavali) oli kirjanoppinut, joka opetti kansaa työnsä ohessa. Tämä oli yleinen käytäntö juutalaisuudessa. Tästä voisi vetää päätelmää myös Jeesuksen työhön. Hän oli rakentaja, joka työnsä ohessa opetti ja liikkui kansan parissa. Jos seurasi kiertävää opettajaa enemmän kuin 30 päivää, niin siihen tarvittiin vaimon lupa. Aikaisemmin opetus oli vanhempien harteilla. Usein lapset osasivat jo lukea kouluun mennessään (Metsämuuronen). Arjen käytänteistä Raamatussa puhutaan tosi vähän.

Apokryfeissa on Tuomaan kertomus Jeesuksen lapsuudesta ja muun muassa kertomus siitä, kuinka isä Joosef oli valmistamassa sänkyä rikkaalle miehelle, mutta toinen sivulauta olikin liian lyhyt. Pieni Jeesus tarttui lautaan ja venytti sen toisen reunan sivulaudan pituiseksi. Hänen isänsä ilahtui kovasti, syleili ja suuteli lasta ja sanoi: “Olen hyvin onnellinen siitä, että Jumala on lahjoittanut minulle tämän lapsen!”

[quote=“Filonilla, post:16, topic:2080”]Apokryfeissa on Tuomaan kertomus Jeesuksen lapsuudesta ja muun muassa kertomus siitä, kuinka isä Joosef oli valmistamassa sänkyä rikkaalle miehelle, mutta toinen sivulauta olikin liian lyhyt. Pieni Jeesus tarttui lautaan ja venytti sen toisen reunan sivulaudan pituiseksi. Hänen isänsä ilahtui kovasti, syleili ja suuteli lasta ja sanoi: “Olen hyvin onnellinen siitä, että Jumala on lahjoittanut minulle tämän lapsen!”[/quote]Tuomaan lapsuusevankeliumissa on myös kuvauksia Jeesuksesta koulussa. Vähän kuriton kuva tulee sen perusteella Jeesus-lapsesta, enkä näe sillä juurikaan hengellistä arvoa muutenkaan.

Ei kuriton vaan jumalallisesti inspiroitunut.

Eikös noissa lapsuuskuvauksissakin näy Jeesuksen kaksi luontoa, maallinen ja taivaallinen, Jumala ja ihminen.

Ellei Jeesus olisi lapsena ollut myös kuriton ja leikkisä, niin missä olisi ollut hänen ihmisluontonsa silloin? Minusta tuollaiset lapsuuden anekdootit tekevät Jeesuksen vain läheisemmäksi ja lämpimämmäksi, kuin jo pikkulapsesta vakava opettaja tekisi.

Osittain johtunee siitä kun on seurannut lastensa ja lastenlastensa kasvua ja kompastelua vauvasta äijiksi.

Minusta kurittomuus tarkoittaa sitä, että on tahallaan noudattamatta käskyjä. Koska Jeesus kuitenkin eli koko elämänsä ilman syntiä, niin en jaksa uskoa, että hän olisi ollut kuriton. Aivan pienet lapset eivät ymmärrä eivätkä muista käskyjä ja kieltoja ja voivat ihan tahattomasti saada pahaakin aikaiseksi. Uskoisin, että sillä tavoin Jeesuslapsen ihmisyys on tullut esiin.

Todella mielenkiintoisia ovat nuo kommentit Jeesuksen ammatista.