Eurotalous

Euroopan unionin talous vaikuttaa meihin kaikkiin. Aiheesta ei taida olla vielä omaa ketjua.

Mikä on mielipiteenne. Jos ja kun Kreikka jälleen kaatuu, kaatuuko myös Eurooppa.
Onko eurovaluutalla mahdollisuuksia selviytyä?

Hyvä aihe! Toivon paljon viisaita kommentteja, mutta en itse ymmärrä talousasioita niin paljon että minun kannattaisi ladella viisauksia.

:pray:

Riippuu Jumalan armotaloudesta, (joka on muuten suomenkielisenä käsitteenä jotakuinkin käsittämätön.)

Pidemmällä kaarella tarkasteltuna välimeren pohjoisrannikon kansantalouksille on ollut tyypillistä aika ajoin puhdistaa pöytä ja aloittaa alusta puhtaalta pöydältä. Paikallisella tasolla seurauksena on toki ennenkin ollut omaisuuden uusjako, mutta aiemmin epävakaus ei ole koskettanut samalla tavoin koko Eurooppaa. Kansantalouksien sitominen yhteisvaluuttaan on muuttanut tilanteen.

Ongelmaa voisi helpottaa kansallisten tilivaluuttojen palauttaminen. Tällöin käteiskauppaa käytäisiin edelleen yhteisvalutalla, mutta kansallisessa kaupassa hinnat, palkat ja velat sidottaisiin kansalliseen tilivaluuttaan. Uusmarkan, uusdrakman jne. suhde euroon kelluisi sen mukaan, miten kunkin maan talous kehittyisi. Tällöin saavutettaisiin sekä yhteisvaluutta, että kansantalouksien mahdollisuus devalvaatioon tai revalvaatioon.

Ehdotan, että Euroopassa siirryttäisiin kapitalismista armotalouteen.

Rahan painaminen voisi olla yksi ratkaisu. A.R.M.O -> “Ansaitsematon Raha Meidän Osaksemme”

Rahaa voisi painaa ensin niille joilla on siitä pulaa, ja sitten suhteessa yhtä paljon kaikille muille.

Kreikan vaalien varjoon on jäänyt Ranskan vaalit. Niissä Euroopan kohtalosta päätetään. Sosialistien voitto tarkoittaa, että Ranska vain kasvattaisi tuhlausta ja lasku tulisi siitä muille. Kreikan konkurssi ei Eurooppaa tuhoa, mutta Ranskan konkurssi sen tekee.

En ymmärrä talousasioita kovin paljoa, joten kysyn muilta.

Joku amerikkalainen kommentaattori kritisoi eurooppalaisia maita siitä, että Euroopassa on ryhdytty säästötoimiin. Hänen mielestään USA:ssa on tehty paremmin - amerikkalaiset ovat toimineet niin, että kulutus lisääntyy.

Kysymys 1. Onko nyt niin, että USA toimii niin että käytännössä rahaa painetaan? Tarkennan vielä, että aikaisempi kommenttini rahan painamisesta oli tarkoitettu “vitsiksi”. Jossain olen törmännyt termiin “quantitative easing” - jos avataan Wikipedia-sivu ja seurataan linkkiä suomalaisille sivuille, käy ilmi että kyse on tosiaan rahan painamisesta:

Tästä löytyy lisää tietoa googlella, itse en saa kasaan mitään kovin painavia argumentteja tähän hätään koska en ole asiantuntija.

Kysymys 2. Eikö asia ole niin, että ajatus loputtomasta talouskasvusta on järjetön? Resurssit ovat rajalliset, kasvu ei voi jatkua ikuisesti. Vai onko taloudellinen “kasvu” jotain, joka ei ole sidoksissa fyysisiin resursseihin?

Nämä ovat tällaisia aloittelijan kysymyksiä.

Aah, löysin sen amerikkalaisen kommentaattorin johon äsken viittasin. Fareed Zakaria:

Zakaria: Europe suffers from too much austerity – Global Public Square - CNN.com Blogs

Niin, USA:han on koko ajan velkaantunut jo vuosikymmenien ajan. Aika näyttää, mihin tuo kehitys lopulta päättyy.

USAn keskuspankilla eli Fedillä on oikeus laskea liikkeelle lisää dollareita niin paljon kuin ikinä haluavat. Markkinoilla sitten määräytyy dollarin hinta eli se, paljonko taloudelliset toimijat antavat sille arvoa. Käsittääkseni tämä seikka ei ole eikä ole ollut mitenkään ratkaisevan suuressa osassa USA:n talouskasvussa.

Taloudellisen kasvun ei välttämättä tarvitse olla sidottu (uusiutumattomiin) fyysisiin resursseihin (kuin epäolennaisilta osin). Periaatteessa taloudellisella kasvulla ei ole mitään rajaa, vaikka fyysisillä resursseilla olisikin raja.

Kannatan Timo Soinin ajatuksia tässäkin asiassa.
Toivoisin, että Suomi eroaisi EU:sta, sekä eurosta.
Emme tarvitse kumpaakaan ja näistä molemmista on ollut meille enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

He ryöstävät oman isänmaamme ja meidät putipuhtaiksi.
Mitä hyötyä, iloa tai siunausta on näistä meille ollut? Ei mitään.

Kannatan pohjoismaista yhteistyötä, pohjoismaista liittoa, sekä entistä parempien suhteiden luomista Venäjän kanssa.

Käytännössä mikään ei kyllä viittaa siihen että tällaiseen tilanteeseen joskus päädyttäisiin (siis sellaiseen että talouskasvu voisi jatkua samalla kuin luonnonvarojen käyttö pysähtyisi tai edes pienentyisi).

Edit: mutta ehkä juuri siksi kirjoititkin “periaatteessa”… :palm:

Jos oikein ymmärrän, niin tämä on aika uusi systeemi. Alunperin dollari on ollut sidottu siihen kultaan mitä USA:n keskuspankissa on lojunut. Muutos tapahtui vuonna 1971:

Between 1946 and 1971, countries operated under the Bretton Woods system. Under this further modification of the gold standard, most countries settled their international balances in U.S. dollars, but the U.S. government promised to redeem other central banks’ holdings of dollars for gold at a fixed rate of thirty-five dollars per ounce. Persistent U.S. balance-of-payments deficits steadily reduced U.S. gold reserves, however, reducing confidence in the ability of the United States to redeem its currency in gold. Finally, on August 15, 1971, President Richard M. Nixon announced that the United States would no longer redeem currency for gold. This was the final step in abandoning the gold standard.

EDIT: eli siis oli vaihe, jossa KULTA oli itse asiassa se varakkuus, minkä USA omisti. Nyt dollari “kelluu” - korjatkaa ihmeessä, jos käytän vääriä sanoja, tai kirjoitan roskaa? Mutta dollarin arvo voi olla mitä vaan. Jos on sukassa tuhat dollaria, niin inflaatio voi laskea sen arvoa, ja varakkuus sukassa voi loppujen lopuksi olla mitä vaan.

Saksassa ennen toista maailmansotaa raha menetti arvonsa. Zimbabwessa raha menetti arvonsa. Venäjällä raha menetti arvonsa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

Menettääkö dollari vielä arvonsa? Kysyy amatööri.

Jotkut resurssit lisääntyvät, kuten tietotekniset resurssit. Mooren laki kertoo kuinka transistorit piissä lisääntyvät kuin miljoonakalat. En sitten tiedä kuinka paljon taloudellista kasvua niistä voi koitua.

Toki, mutta edelleen transistoreja varten tarvitaan uusia luonnonvaroja (ja elektroniikan komponentteihin yhä harvinaisempia ja vaikeammin louhittavia maametalleja).

Teknisestä kehityksestä keskusteltaessa unohdetaan usein se, että ympäristöystävällisemmät tuotteet ovat kuitenkin uusia tuotteita. Kun kuluttaja tekee “ekoteon” ja ostaa uuden vähäpäästöisen henkilöauton, niin se vanha auto ei kuitenkaan muutu takaisin luonnonvaroiksi vaan säilyy jätteenä josta kenties osa voidaan joskus kierrättää.

Onhan dollarin arvo laskenut aivan paljon, kun vertaa entisiin aikoihin. Sama on käynyt kaikille muillekin valuutoille.

Kyllä. Eihän raha itsessään ole mitään. Ei sillä ole muuta arvoa kuin mitä taloudelliset tahot sille käytännössä antavat.

Toinen amatööri vastaa, että tällä hetkellä tuollaista ei ole odotettavissa, mutta jos mennään pidemmälle tulevaisuuteen ja jotain odottamatonta tapahtuu, niin kaikki on mahdollista. Lyhyellä tähtäimellä dollarin jonkinasteisen kysynnän (ja sitä kautta sen arvon) takaa kaikkien muiden seikkojen ohella jo sekin, että jonkinlaiselle rahalle maailmassa kuitenkin on tarvetta eikä olemassa ole uskottavaa vaihtoehtoa, joka voisi nopeasti korvata dollarit kokonaan.

Lempiesimerkkini talouskasvusta, joka ei vaadi ympäristöresursseja: kaikki joutilaat ihmiset leikkaamaan hiuksia iltaisin ja vapaailtoina aina parturiin. Palvelut on se elinkeino, joka kasvaa, eivätkä ne yleensä lisää ympäristön kulutusta. Kulutus voi kasvaa myös ekologisesti.

Mutta oli aika, jolloin kulta oli raha, eikä muuta rahaa ollut. Jostain syystä kullasta on aina ajateltu, että sillä olisi jokin suuri arvo itsestään. Oli myös aika, jolloin dollariKIN oli sidottu kultaan: mutta tuo aika on myös ohi.

Joo. Kotipitäjäni veroluetteloissa kerrottiin eräissä taloissa olleen v. 1540 jopa markan arvoisia hevosia. Nykyään ne maksavat ihan vähän enemmän.