Ajankohtaista kirkkovuoden kierrossa

Avasinpa uuden ketjun, kun en tällaista löytänyt.

Tänään kalenterissa lukee: Pyhät apostolit Simon ja Juudas, juhla. Kumpikin heistä lienee kaimaansa huonommin tunnettu.

Pyhä Juudas on katolisessa kansanhurskaudessa toivottomien juttujen puolestapuhuja ilmeisesti juuri opetuslapsikaimansa takia. Muissa kielissä muuten Juudaksia nimitetään usein eri nimillä esim. englanniksi on Judas mutta St Jude, puolaksi Judasz mutta sw. Juda.

Juudas Iskariotista.
En muutoin tunne lämpimiä tunteita henkilöä kohtaan, joka oli petturi alusta asti.
Siltikin, kun Kiirastorstain jumalanpalveluksessa, ainakin ev.lut.kirkossa, palavat 12 opetuslapsen kynttilät, niin kyllä alkaa itkettää, kun sitten yksi kynttilä sammutetaan, Juudas Iskariotin kynttilä.

Hänelläkin oli kaikki mahdollisuudet, hän kuuli saman evankeliumin, näki ja tunsi Jeesuksen, silti raha merkitsi hänelle enemmän.
Jeesus itse nimitti häntä kadotuksen lapseksi, joten ei häntä voi varsinaisesti pyhänä muistaa.

1.11. Katolinen kirkko ja osa läntistä kristikuntaa (mm. anglikaanit) viettävät kaikkien pyhien päivää.
2.11. Vietetään vainajien muistopäivää (Allerseelen, All Souls´Day)

[size=8pt]In Festo Omnium Sanctorum
Gaudeamus omnes in Domino, diem festum celebrantes sub honore Sanctorum omnium: de quorum solemnitate gaudent Angeli et collaudant Filium Dei.
(Ps. 32:1) Exultate, justi, in domino: rectos decet collaudatio.
(Introitus messukirjasta: “Das Vollständige Römische Meßbuch Anselm Schott O.S.B. vuodelta 1961.”)
[/size]

Kristillinen kirkko muisteli jo varhain marttyyreitään. Paavi Bonifatius IV:n aikana Pantheonille rakennettu kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle ja kaikille pyhille. (13.5. vuonna 609 tai 610). Ko. päivänä alettiin viettää pyhäinpäivää. Paavi Gregorius IV vakiinnutti kaikkien pyhien muistoksi vietettävän päivän nykyiseen ajankohtaansa.
Frankkien hallitsija Ludvig Hurskas esitti pyynnön paavi Gregorius IV:lle ja juhlaa alettiin viettää myös frankkien valtakunnan alueella. Myös keskiajan katolisessa Suomessa juhlaa vietettiin muiden maiden tapaan. Katolisissa maissa päivä on pyhäpäivä ja se on samalla yksi kirkkovuoden tärkeistä juhlista - kristittyä koskee siis velvollisuus osallistua messuun.

Idän kristityt viettävät juhlaa helluntain jälkeisenä sunnuntaina. Juhla oli ensin marttyyrien muistopäivä, mutta perimätiedon mukaan Bysantin keisari Leo Viisas (886 - 911) muutti muistopäivän koskemaan ei ainoastaan marttyyrejä, vaan kaikkia pyhiä.

Vainajien muistopäivänä 2.11. Erilaiset traditiot vaihtelevat maakohtaisesti katolisessa kirkossa juhlapäivän vietossa. Juhlan vietto alkoi Clunyn kuuluistasta benediktiiniluostarista 900 - luvun lopulla.
Monet katolilaiset muistelevat vainajiaan - haudoilla käydään ja vainajien puolesta rukoillaan. Monet hankkivat myös vainajien muistopäivään liittyviä aneita.

Nykyinen Suomessa vietettävä luterilainen pyhäinpäivä on yhdistelmä näitä kahta kirkollista juhlaa. Vuonna 2011 pyhäinpäivä Suomessa on 5.11.

[quote=“Dolores VII, post:3, topic:272”]1.11. Katolinen kirkko ja osa läntistä kristikuntaa (mm. anglikaanit) viettävät kaikkien pyhien päivää.
2.11. Vietetään vainajien muistopäivää (Allerseelen, All Souls´Day)[/quote]
Helsingin katolinen hiippakunta kuitenkin viettää noita päiviä seuraavasti:
La 5.11.11 Uskossa kuolleiden vainajien muistopäivä
Su 6.11.11 Kaikkien pyhien juhlapyhä

[quote=“Max, post:1, topic:272”]Avasinpa uuden ketjun, kun en tällaista löytänyt.

Tänään kalenterissa lukee: Pyhät apostolit Simon ja Juudas, juhla. Kumpikin heistä lienee kaimaansa huonommin tunnettu.

Pyhä Juudas on katolisessa kansanhurskaudessa toivottomien juttujen puolestapuhuja ilmeisesti juuri opetuslapsikaimansa takia. Muissa kielissä muuten Juudaksia nimitetään usein eri nimillä esim. englanniksi on Judas mutta St Jude, puolaksi Judasz mutta sw. Juda.[/quote]
P.Juudas (Jaakobinpoika) tunnetaan myös nimellä Taddeus. Simonilla puolestaan on lisänimi Kiivailija, kaiketi seloottitaustan vuoksi eikä niinkään välttämättä kiivasluonteisuuden ansiosta.

Eikös muuten Kaikkien pyhien juhla ole alun perin omistettu niille vähemmän tunnetuille pyhille, joille ei riittänyt omaa nimikkopäivää kuten kirkon “julkkiksille”?

Harmi ettei minulla ole skanneria.

Osallistuin tänään Kaikkien pyhien päivän messuun ja siellä oli messussa laulettavien laulujen sanat monistettu vihkoseen jonka kantta koristi piirros. Kuvassa on käsissään omaa kuvaansa pitelevä poika seisomassa seinän edessä. Seinä on melkein täynnä kuvia, mutta siinä on yksi tyhjä paikka johon on jo lyöty naulakin valmiiksi seinään uuden kuvan ripustamista varten. Muiden kuvien alla on nimiä, pyhä Fransiskus, pyhä Teresa, “Äiskä”, pyhä Johannes.

Kuvan reunassa lukee “Tässä on koko se suuri kansa joka etsii Sinua.” “Hyvää juhlapäivää kaikille!”

Pyhäinpäivä on kaikkien pyhien, uskossa kuolleiden, sekä kristittyjen marttyyrien muistopäivä.

Virsi 146

Rauhan saivat pyhät Herran,
jotka kerran
taistelivat päällä maan.
Kun me heitä muistelemme,
kaipailemme
sinne taivaan kunniaan.

Ei he enää itke siellä,
niin kuin tiellä
itkivät he kulkeissaan.
Täällä painoi synnin taakka
maahan saakka,
taivaassa ei milloinkaan.

Täällä kylväin kyyneleitä
murheen teitä
kilvoitellen kulkivat,
siellä nyt he kanneltansa
riemuissansa
Karitsalle soittavat.

Auta, Herra, aina meitä
elon teitä
uskossa vain kulkemaan.
Auta, milloin täältä lähden,
haavais tähden
pyhäin joukkoon joutumaan.

Lauri Kalliala 1931. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938.


[size=14pt]MOD ON[/size]
Jemimah’n viesti pyhäinpäivästä siirretty tähän jo olemassaolevaan ketjuun.

[size=14pt]MOD OFF[/size]

Okei. Katselin ketjuja, mutten huomannut tätä. :slight_smile:

Latinalainen kirkko viettää tänään juhlaa Rooman Lateraanissa sijaitsevan Pyhän Johannes Kastajan basilikan vihkimisen vuosipäivän kunniaksi. Tämä ns. Lateraanikirkko on vihitty käyttöön vuonna 324 ja se on “kaikkien kirkkojen äiti” ja alusta asti myös paavien kotikirkko, jossa Rooman piispanistuin sijaitsee. Paavit ovat aikanaan myös asuneet sen yhteyteen rakennetussa Lateraanipalatsissa.

Tänään kai luterilaiset muistelevat oppi-isäänsä Lutheria, mutta latinalainen kirkko muistelee pyhää paavi Leo Suurta, jonka kirjoitus Kristuksen kahdesta luonnosta oli ratkaisevassa osassa Khalkedonin kirkolliskokouksessa v. 451.

Meidän Herramme itse, hänen autuaaksi ylistetty Äitinsä ja hänen tienraivaajansa Johannes Kastaja taitavat olla ainoat, joiden syntymäpäivää Kirkko on perinteisesti viettänyt. Joten jos Lutheria muistelen, niin se tapahtuu helmikuun 18. päivänä (vai muistinkohan sen taivaallisen syntymäpäivän oikein?). Leo I saa kernaasti pitää päivänsä, joka ihan kohta vaihtuukin sen piispan juhlaksi, joka kuuluu säätäneen hirmuisen koston hanhille, jotka kavalsivat hänet hänen paetessaan kutsumustaan…

Pyhän Martinuksen muistopäivä onkin tänään. Hanhilla on ollut positiivinen vaikutus historian kulkuun.

Tässä vähän lisätietoa Pyhästä Martinuksesta. Suomessa hän lienee ollut ainakin Marttilan ja Raision pitäjien suojeluspyhä.

Mielenkiintoista. :slight_smile: Joskus olisi hauska tehdä lista näistä eri pitäjien suojelijoista.

Entäs se Martin hanhi? Gallian hyökkäys Roomaan, ja hanhet varoittivat? Viisaita lintuja. ^-^

Entäs se Martin hanhi? Gallian hyökkäys Roomaan, ja hanhet varoittivat? Viisaita lintuja. ^-^[/quote] Ei, se oli Manlius, joka heräsi hanhien kaakatukseen.

Nää on tällaisia juhlia, joita tavallinen luterilainen kansa tuskin tuntee.
Ehkä kirkossa käyvät uskovaiset tuntevatkin.
Minä olen näillä foorumeilla oppinut kaikenlaista hyödyllistä. :slight_smile:

Pyhä Martinus piiloutui hanhitarhaan, kun häntä oltiin valitsemassa piispaksi. Hanhien kaakatus paljasti hänet ja hänestä saatiin tehtyä piispa.

Tänään latinalainen kirkko muistelee pyhää Josafat Kuncewicziä, Polotskin kreikkalais-katolista piispaa, jonka ortodoksit lynkkasivat Vitebskissä 12.11.1623.